Hamppuseminaari Tyrnävällä 1.12.2022

Kempele on mukana Pohjois-Pohjanmaan teollisuushamppuklusteri-hankkeessa. Hankkeen tarkoitus on luoda alan toimijoiden verkosto eli antaa potkua kuituhampun kasvatukselle ja jalostukselle Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuituhampun käyttö erilaisten materiaalien uusiutuvana raaka-aineena, ja myös uusiutuvana energialähteenä, on globaalisti vahvassa nousussa. Sen kasvatuksessa ei tarvita kasvinsuojeluaineita, ja sen kasvatus onnistuu murto-osalla(n. 1/6) vedestä, jonka puuvilla kasvaakseen vaatii.

Torstaina 1.12. oli Tyrnävällä hankkeeseen liittyvä kaikille avoin seminaari. Seminaari kuului samalla myös Oulun yliopiston Tekniikan torstai-seminaarisarjan. Puhujien joukossa olikin vahva edustus teknillisen tiedekunnan asiantuntijoita.

Suomen ylpeys on Suomessa 1990-luvulla kehitetty Finola-öljyhamppulajike. Se on risteytys kahdesta pohjoisvenälaisesta villihamppukannasta! Tutkijat saivat noiden villihamppujen siemenet Vavilov-instituutista Pietarista.

Tällä hetkellä Finola on myös yleisin Kanadassa viljeltävä öljyhamppulajike. Öljyhampun siemessä on kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot, eli se on täydellinen proteiinin lähde myös kasvissyöjille, ja esimerkiksi siitä valmistetut hamppu"pihvit" ovat, lainkaan liioittelematta, herkullisia!

Kuituhamppua kasvatetaan kuitenkin toisista lajikkeista. Luonnonvarakeskuksen tutkija harmitteli, ettei Suomella ole omaa kuituhamppulajiketta. Eli kylvösiemenet täytyy ostaa ulkomailta, eivätkä ulkomaiset lajikkeet ole välttämättä kaikkein parhaimpia Suomen olosuhteisiin.

Sekin täytyy ratkaista, tai se selviää ajan kanssa, mihin jalostuskäyttöön Suomessa kannattaa kuituhamppua kasvattaa. Pisimmällä kuituhampun jalostuksessa lienee Hemka Oy. Kunhan yritys saa tuotantotilat valmiiksi, se alkaa valmistamaan kuituhampusta tekstiilikuitua. Suomessa ainakin tekstiilialan konserni Manna Groupilla on kiinnostusta hamppukuidun käyttöön.

Partikkeli-ja kuitutekniikan professori kertoi kuinka lignoselluloosasta eli kasvin tukirakenteet muodostavasta biomassasta(ligniini+hemiselluloosa+selluloosa) voidaan jalostaa (hyvin korkean jalostusaste) nanopartikkeleista koostuvia materiaaleja. Oulussa ei kuitenkaan ole tutkittu hampun lignoselluloosaa näihin tarkoituksiin, mikä on ymmärrettävää, sillä puuperäistä lignoselluloosaa on Suomessa runsaasti tarjolla.